Kallion virastotalot maan tasalla

Kallion virastotalot ovat kadonneet Toisen Linjan ja Porthaninkadun kulmasta, kun Lyyran purku-urakka on edennyt kevään aikana. Tontilla on silti jäljellä paljon purkamisessa syntynyttä materiaalia, jota kuljetetaan parhaillaan pois. Siinä vaiheessa kun seinä puretaan ja siinä ollut betoni tippuu maahan, ollaan lainsäädännön näkökulmasta luotu jätettä. Purkujäte voidaan kuitenkin nykyään nähdä myös toisin: siitä voidaan saada arvokasta materiaalia, jota voidaan käyttää uudelleen.

‍

”Merkittävä osa raaka-aineista ja materiaaleista käytetään vuosittain rakentamisessa. Jotta voisimme parantaa hiilikädenjälkeämme tulisikin rakennusten purkamisen lähtökohdaksi ottaa korkea materiaalien hyödyntämisaste. Kestävä ja vastuullinen rakentaminen edellyttää kiertotalouden aiempaa merkittävästi parempaa huomioimista hankkeissa”, kommentoi Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola.‍

‍

Tällä hetkellä noin kolmannes Lyyran työmaalla syntyneistä purkumateriaaleista on ajettu pois tontilta ja työmaalla on vielä paljon betonia.  Näin ollen purku-urakassa on materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden näkökulmasta tärkeitä vaiheita jäljellä, jotta purkumateriaalit saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman viisaasti.  Betonijätettä syntyy vielä lisää, sillä rakennusten perustusten lisäksi purkamatta on Kolmannen linjan puolen kaksi maanalaista kellarikerrosta, Toisen linjan puolella olevan autohallin lattia ja perusmuurit sekä maanpinnan yläpuolen rakenteita metron sisäänkäynnin kohdalla.

‍

”Ennakoimme, että purkamisessa syntyvistä materiaaleista pystytään hyödyntämään yli 95 prosenttia. Materiaalien hyödyntämisaste on tällä hetkellä 99 prosenttia. Materiaalia on vielä paljon kuljettamatta ja käsittelemättä, mutta urakka on täysin aikataulussaan. Lyyran kohteessa purkutyössä suurin yksittäinen syntyvä jae on betonijäte, jonka osuus kohteen purkumateriaaleista on noin 90 prosenttia”, kertoo liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki Delete Demolition Oy:stä.

‍

Suurin osa Lyyran tontin purettujen rakennusten betonista hyödynnetään maarakentamiseen Hyvinkään ampumaradalla, jossa ampumaradan urakoinnista vastaava Ventoniemi rakentaa purkumateriaalista radalle suojavalleja ja pohjarakenteita. Lisäksi betonia on toimitettu HSY:n Ekomo-ekoteollisuuskeskukseen Ämmässuolle. Ekomossa Deletellä on oma betoninkäsittelyasema, jossa Delete prosessoi materiaalin CE-DeleKivi-kierrätyskiviainekseksi.

‍

DeleKivien pääasiallinen raaka-aine on rakennusten purkamisessa syntyvä betoni- ja tiilijäte. DeleKivellä voidaan korvata neitseellistä, esimerkiksi kalliosta louhittua ja murskattua materiaalia, ja näin ollen se on varteenotettava vaihtoehto rakentamisen kiertotalouden näkökulmasta.

‍

”Lyyran tavoitteena on olla valmistuessaan Suomen kestävin rakennus – jotta tässä voidaan onnistua, on jokainen vaihe suunniteltava kestävän kehityksen periaatteita heijastaen. Oli kyseessä sitten purkumateriaalin uudelleen hyödyntäminen tai inklusiivisempi työmaa”, summaa rakennuttajapäällikkö Olli Olkkonen.

Lisätiedot:

Olli Olkkonen, rakennuttajapäällikkö, +358 40 085 3300

Jannica Aalto, viestintä- ja markkinointijohtaja (mediatiedustelut) +358 45 1347 636

‍

Faktalaatikko:

• Purkamisessa syntyvä materiaali on lainsäädännön näkökulmasta jätettä, mutta oikein purettuna ja käsiteltynä vaarattomasta jätteestä voidaan luoda uutta materiaalia, jota pystytään uudelleen hyödyntämään.
• Suomessa syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta suurin osa, noin 85 prosenttia, syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa.
• Lyyrassa tavoitellaan yli 95 % hyödyntämisastetta. Suomessa rakennusjätteen hyödyntämisasteen keskiarvo oli 54 % vuonna 2017.
• Lyyra on osana Ympäristöministeriön ja Rakli ry:n solmimaa Green Deal -sopimusta, jossa tavoillaan yli 70 %:n hyödyntämisastetta.
• Lyyran purku-urakan suorittaa Delete Demoliton Oy, joka on Suomen suurin purku-urakoitsija

‍